Historia
”Isoäitini asui Pärnussa, ja lapsena tulimme tänne joka vuosi viettämään kesälomaa. Kaikkein onnellisimmat muistoni liittyvät täällä kasvamiseen. Muistan, kuinka vaeltelin rannoilla, joen varrella ja metsissä ilman huolen häivää. Kun ajattelen elämäni parhaita aikoja, mieleeni tulee aina juuri tämä paikka.”
— Paavo Järvi
Pärnu on ollut monille sukupolville erityinen paikka, jonne perheet palaavat kesäisin ja jossa aika tuntuu kuin taianomaisesti rauhoittuvan. Myös monille muusikoille Pärnu on ollut kesäinen turvapaikka jo yli sadan vuoden ajan.
Pärnu, entinen hansakaupunki ja tärkeä satama, jolla on ollut historiallisesti vahvat siteet sekä Tallinnaan että Riikaan, näytteli merkittävää roolia Viron kansallisessa heräämisessä 1800-luvun jälkipuoliskolla. Juuri täällä alettiin julkaista Viron ensimmäistä säännöllisesti ilmestyvää sanomalehteä, jonka yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja kirjallinen sisältö auttoi vahvistamaan virolaisten kasvavaa kansallista itsetuntoa. Samalla Pärnu modernisoitui nopeasti ja kehittyi muodikkaaksi merenrantakylpyläkaupungiksi, joka tunnetaan leudosta ilmastostaan ja hiekkarannoistaan. Joka kesä vierailijoita saapui pääkaupungeista ja kauempaakin, ja Pärnusta tuli yksi Viron rakastetuimmista kesänviettopaikoista.
Pärnulla on erityinen paikka myös Viron itsenäisyyden historiassa: 23. helmikuuta 1918 illalla täällä luettiin julkisesti Viron itsenäisyysjulistus – päivää ennen sen virallista julistamista Tallinnassa. Ensimmäisen Viron tasavallan itsenäisyyden aikana Pärnu kukoisti erityisesti suosittuna kylpyläkaupunkina, joka vastaanotti runsaasti vieraita kesäkuukausina. Vielä tänäkin päivänä Pärnun ranta-alueella voi nähdä elegantteja rakennuksia, jotka yhdessä traagisen kohtalon kokeneen Raimond Valgren patsaan kanssa pitävät tuon aikakauden muistoa elävänä.
Neuvostoaikana Pärnu säilytti asemansa kulttuurihenkisenä kylpyläkaupunkina, ja klassisen musiikin muusikoille se oli paikka, jossa saattoi Neuvostoliiton rajojen sisällä tuntea olevansa lähimpänä länttä. Juuri täällä nuori Paavo Järvi tapasi Dmitri Šostakovitšin vuonna 1973, ja myös David Oistrah vietti täällä kesälomiaan.
Järvien perhe, kuten myös Arvo Pärt perheineen, joutui lähtemään Virosta 1980-luvun alussa. Viron itsenäisyyden palauttamisen jälkeen Paavo Järvi palasi perheineen Pärnuun ja elvytti yhteytensä kaupunkiin. Vuonna 2009 perustettiin Järvi-akatemia, ja vuonna 2011 järjestettiin ensimmäinen Pärnun musiikkifestivaali.
Nykyään Pärnun musiikkifestivaalista on kasvanut Viron johtava klassisen musiikin kesäfestivaali, joka kokoaa vuosittain yhteen yli 300 kansainvälistä muusikkoa, oppilasta ja opettajaa. Festivaalin ohjelmassa esiintyy viisi orkesteria. Se, mikä sai alkunsa yhden perheen paluusta lapsuusmuistojen täyttämään paikkaan, on kasvanut kansainväliseksi musiikkiperinteeksi – perinteeksi, joka jatkaa Pärnun pitkää historiaa musiikin ja muusikoiden sekä sukupolvesta toiseen tänne palaavien perheiden kesäisenä kotipaikkana.
